Kuka helvetti on keksinyt vaihto-opiskelun?! Sillon kun ite olin reissussa, aattelin et nojoo, kyllä tää tästä onneks aika pian loppuu. Joskus oli jopa niitä hetkiä, kun reissussa oli ihan kivaa, mut silti halusin kyllä koko ajan kotiin, ja pidin muunmuassa mun matkalaukun koko ajan täysin pakattavissa ja näkyvillä, ja muutamaan kertaan sen heikkona hetkenäni pakkasinkin. Ja sitten keksin alkaa laskea päiviä. Jos jotain kuitenkin tolta ajalta opin on se, et kyl mä enkukskin pärjään, ainaki jos ympärillä on monta muuta samassa tilanteessa. Ja se, että en helvetissä lähtis IKINÄ uudestaan ilman mun miestä. Rakkaus sattuu, mutta enemmän sattuu se, kun ei saa rakastaa miten haluaa.
Koska mies oli kuitenkin siis lähdössä vajaan vuoden mun paluun jälkeen, en voinut näistä asioista puhua ääneen. Oon niitä ihmisiä, jotka uskoo ihmisen oppivan oikeesti vaan siten, että se saa tehdä itse omien päätöksiensä seurauksena ensin väärin. Ja niin kauan, kun sille ei oo käymässä mitään isompaa vahinkoo siitä väärin tekemisestä, annan sen tehdä. Siispä olin pääosin hiljaa, kun mies suunnitteli omaa matkaansa.
Miehen reissu on siis yhteensä ihan inasen vajaa 6 kk, josta noin 2 kuluu reissatessa yksinään ennen ihan oikeen vaihtoajan alkamista. Tähän asti mies näyttää reissanneen melkoisella turistivaihteella aikamoisia paratiisimaisia turistipaikkoja, mutta on joukossa ollut muutama semmoinenkin paikka, missä ei ole oikeen turisteja ollut. Eli paikkoja, joissa reissu ei ole tuntunut samanhenkisten juttukaverien puuttuessa lomalta, vaan yksinäiseltä arjelta. Mikä on mun mielestä hyvä. Nyt kuitenkin edessä on taas melko pitkään turistitouhuja, sillä mies on melko pian saamassa matkaseuraa jostain satunnaisesta samanikäisestä kotimaisesta tytöstä, kenet hän löysi jostain helvetin pallontallaajista. Täysin randomi nainen! Käsitin, että ainakin viikko menisi tämän tytön kanssa alkaen suunnilleen ensi lauantaina, jos kemiat matchaa sen verran, että tuo aika ei ole yhtä helvettiä. Koska mies on kuitenkin melko pihi, näen painajaisia siitä, että nämä kaksi jakavat hotellihuoneet säästömielessä. Ja mies ei tunnetusti myöskään näe merkkejä siitä, jos joku nainen yrittää hienovaraisesti ehdotella (tsekkaa aiemmat jutut), joten saa nähdä mitä tästä tulee! Veikkaan et mä sekoan!
Avoimuus, saakeli! Sitä kuulutan miehelle melkein jatkuvasti! Epäsuorasti tuosta on meillä puhuttu jo monta vuotta, sillä mun suvussa on henkilö, joka on salannut elämästään viiden vuoden ajalta kaiken lähtien siitä, missä hän asuu. Suorasti sanoin asiasta miehelle muutaman kerran nätisti, mutta tänään jo aika rajusti. JOS MIES KERTOISI ESIMERKIKSI NÄISTÄ KAVERINAISISTAAN MINULLE HETI SAMOIN KUIN KAVERIMIEHISTÄÄNKIN, EN KUVITTELISI KAIKENLAISTA. Jos vaikutan liian mustasukkaiselta, se johtuu täysin siitä, että asuminen yksin täällä on perseestä, enkä saa miehen elämästä muunmuassa aikaeron takia kuin pieniä tiedonmuruja, jotka kaikki muutkin voi lukea, ja joista saan itse koota haluamani kokonaisuuden. Eikä se ole hyvä! Ei kenenkään kannalta! VITTU!
Elämä täällä on välillä ihan jees, mutta jos yhtään jään sitä tarkemmin miettimään, niin se on todella perseestä. Ei mulla muuta tänään.
Miehen reissu on siis yhteensä ihan inasen vajaa 6 kk, josta noin 2 kuluu reissatessa yksinään ennen ihan oikeen vaihtoajan alkamista. Tähän asti mies näyttää reissanneen melkoisella turistivaihteella aikamoisia paratiisimaisia turistipaikkoja, mutta on joukossa ollut muutama semmoinenkin paikka, missä ei ole oikeen turisteja ollut. Eli paikkoja, joissa reissu ei ole tuntunut samanhenkisten juttukaverien puuttuessa lomalta, vaan yksinäiseltä arjelta. Mikä on mun mielestä hyvä. Nyt kuitenkin edessä on taas melko pitkään turistitouhuja, sillä mies on melko pian saamassa matkaseuraa jostain satunnaisesta samanikäisestä kotimaisesta tytöstä, kenet hän löysi jostain helvetin pallontallaajista. Täysin randomi nainen! Käsitin, että ainakin viikko menisi tämän tytön kanssa alkaen suunnilleen ensi lauantaina, jos kemiat matchaa sen verran, että tuo aika ei ole yhtä helvettiä. Koska mies on kuitenkin melko pihi, näen painajaisia siitä, että nämä kaksi jakavat hotellihuoneet säästömielessä. Ja mies ei tunnetusti myöskään näe merkkejä siitä, jos joku nainen yrittää hienovaraisesti ehdotella (tsekkaa aiemmat jutut), joten saa nähdä mitä tästä tulee! Veikkaan et mä sekoan!
Avoimuus, saakeli! Sitä kuulutan miehelle melkein jatkuvasti! Epäsuorasti tuosta on meillä puhuttu jo monta vuotta, sillä mun suvussa on henkilö, joka on salannut elämästään viiden vuoden ajalta kaiken lähtien siitä, missä hän asuu. Suorasti sanoin asiasta miehelle muutaman kerran nätisti, mutta tänään jo aika rajusti. JOS MIES KERTOISI ESIMERKIKSI NÄISTÄ KAVERINAISISTAAN MINULLE HETI SAMOIN KUIN KAVERIMIEHISTÄÄNKIN, EN KUVITTELISI KAIKENLAISTA. Jos vaikutan liian mustasukkaiselta, se johtuu täysin siitä, että asuminen yksin täällä on perseestä, enkä saa miehen elämästä muunmuassa aikaeron takia kuin pieniä tiedonmuruja, jotka kaikki muutkin voi lukea, ja joista saan itse koota haluamani kokonaisuuden. Eikä se ole hyvä! Ei kenenkään kannalta! VITTU!
Elämä täällä on välillä ihan jees, mutta jos yhtään jään sitä tarkemmin miettimään, niin se on todella perseestä. Ei mulla muuta tänään.
Haluun näin sanoa, että hei et todellakaan vaikuta liian mustasukkaiselta. Mä olisin varmana lähtenyt jo ekalla lennolla perään kattomaan perään. En tiedä oonko jotenkin liian vanhanaikainen, mutte i ole kyllä järin ok, että bongaillaan jostain netistä seuraa matkalle, jos lähtee yksin. Kyllähän hostelleissa tutustuu ihmisiin ja se on ihan ok, mutta tollai treffimatkan sopiminen ei ole kyllä kiva juttu. En ole blogias aikasemmin lukenut ja siten en tiedä miehestäsi mitään, mutta halusin vaan sanoa, että tollasesta saa ja pitääkin vähän olla mustis.
VastaaPoistaJa en kyllä ymmärrä, eikö reissuun lähetä just tapaamaan ulkomaalaisia ihmisiä ja tutustumaan eri kulttuureihin, niin miksi se ainoo suomalainen naisihminen sieltä pitää mukaan etsiä.
Olin itse vaihdossa keväällä 2011 ja ei ois tullu pieneen mieleenkään tehdä miehelleni sellasta, että olisin jonku ukon kanssa lähtenyt vähän kiertämään. Tuo rassu kun oli jo ihan mustis, kun olin 2 viikkoa kouluryhmän kanssa hostellissa toisessa maassa työpajassa ja siellä tuli juhlittua kuitenkin yhdessä tytöt ja pojat aika paljon.
Mutta joo en halua nyt enempää lietsoa mustasukkasuutta. Muista että saat kysellä niistä tytöistä niin paljon kun sielu sietää ja kannattaakin, että pysyt vähän kartalla mitä tapahtuu. Voimia!
Kiitti! :) Ihan mieletöntä kuulla edes jotain mielipiteitä sen lisäks, mitä mies kertoo mulle kun jutellaan. Ärsyttää kun haluan olla liian vahva, enkä kerro muun muassa tästä blogista mun kavereille. Mies tän on joskus löytäny, mut ei ainakaan tuolta matkalta oo lukenut, kun ei noista maista oo ketään käynyt katsomassa. Ja oikeesti ehkä parempikin, että saan jalostaa ajatuksiani vähän ennen niiden purkamista miehelle. Joskus vaan tuntuu, et romahdan täysin ja tuhoon sen takia meidän parisuhteen, et olisin muka liian riippuvainen ja mustis ja haluaisin tietää liikaa.
PoistaMut huhhuh, ehkä huomenna tuntuu taas paremmalta! Ja saa nähdä, miten mulle kerrotaan seuraavasta neidistä, kehen reissussa törmätään! :D