Nyt se iski päälle ja iskikin kovaa. Haluan naimisiin.
Pidettiin kiva ilta lapsuudenperheeni ja tyttö- ja poikaystäviemme kesken viime viikolla ja pääsin kyselemään hieman veljeni ja hänen tyttöystävänsä hääsuunnitelmia. On se jännä, että kuvat hääpaikasta, hääpuvun teettämisaikataulu ja muiden laihdutusprojekteista kuuleminen saa naisen reagoimaan tällä tavalla. Ei perse.
Miksi menisin pian naimisiin?
1. Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa pian 8 vuotta, josta asuneet yhdessä kolme.
2. Olemme keskustelleet vakavasti tulevaisuudesta, naimisiinmenosta, asunnosta ja lapsista.
3. Molemmat haluaisimme alkaa perustaa perhettä viiden vuoden sisällä tästä.
4. Meillä on yhteinen tili.
5. Olemme riidelleet yhdessä ja selvinneet siitä kunnialla.
6. Arvomme elämässä ovat samankaltaisia.
7. Viihdymme hyvin yhdessä.
8. Sytymme toisistamme.
Miksi en menisi pian naimisiin?
1. Emme ole kihloissa. Minä haluaisin ja poikaystäväni tietää sen, mutta hän kertoo omaavansa kammon sormuksia kohtaan. Jonkun metalleihin ja bakteereihin liittyvän. Hän kuitenkin ilmeisesti haluaa pitää sormusta ollessaan kihloissa.
2. Poikaystäväni lupasi vuosi sitten työstää sormuskammoaan, mutta muutama viikko sitten asiasta puhuessamme myönsi, että ei ole tehnyt asian eteen mitään.
3. Lähden viikon päästä vaihto-opiskelemaan Eurooppaan, eikä poikaystäväni tiedä, milloin hän tulisi minua katsomaan, vaikka pitää matkailusta.
4. Vaihdon jälkeen saatan joutua työskentelemään jälleen kesän kaukana toisella paikkakunnalla kuin poikaystäväni.
5. Kesän jälkeen poikaystäväni lähtee kuukausiksi yksin reilaamaan omaan vaihtokohteeseensa samalla kun itse aloitan jälleen täysipäiväiset opinnot kotimaassa.
6. Reilattuaan tarpeeksi, poikaystäväni on vaihdossa Aasiassa ajan, jota hän ei vielä tiedä.
7. Tänä aikana, tai viimeistään sen jälkeen saatan joutua jälleen työskentelemään toisella paikkakunnalla.
8. Poikaystäväni palattua reissultaan hän tuskin haluaa ensimmäisinä kuukausinaan alkaa suunnitella häitä.
9. Vaikka haluaisikin, hänellä tuskin on varaa sellaisiin häihin, jotka haluaisin.
10. Minusta tuntuu, että se olen aina minä, joka alkaa puhua yhteisestä tulevaisuudesta.
Nopealla yhteenlaskulla nähdään, että joudun kärvistelemään hääkuumeessani vielä hyvän aikaa ennenkuin menen naimisiin.
En tiedä kestänkö itseäni tuona aikana.
Tai kestääkö poikaystäväni minua.
Ja mikä pelottavinta, saatamme muuttua vaihtoreissujemme aikana niin paljon, että emme enää sovi toisillemme.
Aika näyttää.
Helvetin aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti